Suomessa ei ole tähän mennessä toteutuneista kuntaliitoksista tehty sellaista puolueetonta selvitystä, johon päätöksenteossa voisi luottaa. Viime aikoina ei kuntaliitoksilla ole saatu aikaan mitään mullistavaa. Ainakaan ei ole saavutettu parempaa palvelutasoa.

Jos nyt kuviteltaisiin, että esimerkiksi Riihimäki, Hyvinkää, Loppi ja Hausjärvi yhytettäisiin keinotekoisesti yhdeksi suureksi kunnaksi, saataisiin säästöä aikaan lähinnä hallinnollisista menoista, jotka edustavat kuntien kokonaismenoista vain noin viittä prosenttia. Kaikki paljon verorahaa vaativat palvelut - suurimpina terveydenhoito, sosiaalipalvelut ja koulutus - jäisivät henkilökuntineen ja tiloineen olemaan.

Joissakin lehtikirjoituksissa on väitetty, että kuntien yhdistämisen myötä verotus kevenisi. Väitteen tueksi ei ole esitetty mitään laskelmia. Tietojeni mukaan mikään tähän mennessä toteutunut kuntaliitos ei ole kuntalaisten verotaakkaa keventänyt. Miksi olisi - kaikki tällä hetkellä kunnissa tuotettavat palvelut säilyisivät lähes ennallaan uudessa suurkunnassakin. Talousalueen kuntien veroprosentit ovat nyt niin lähellä toisiaan, ettei sitäkään taustaa vasten näytä todennäköiseltä verotuksen merkittävä keveneminen. Suuremmassa kunnassa saattaisivat kuntien menot vähän vähentyä ja kuntalaisten menot suurentua.

Uudessa suurkunnassa asuisi lopulta paljon ihmisiä maantieteellisesti suurella alueella ja tarvittaisiin edelleen suurin piirtein sama määrä virkamiehiä hoitamaan hallintoa ja palveluita. Koulut, päiväkodit, terveydenhuolto ja monet muutkin palvelut kun ovat sellaisia, että ne on järjestettävä siellä, missä niitä tarvitaan. Ei palveluja voi siirtää pois ihmisten läheltä. Kuinka moni riihimäkeläinen olisi lopulta valmis lähtemään kymmenen kilometrin päähän hoitamaan arkisia asioitaan (esim. Hyvinkäälle)? Meidän seudullamme on jo niin vahvat keskustaajamat ja niissä kaipaamamme peruspalvelut, ettei niissä missään voida panna lappua luukulle ilman, että siitä koituisi ongelmia asukkaille.

Vakava ongelma kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on myös demokratian toteutuminen tai paremminkin se, ettei demokratia toteudu. Se unohdetaan liian usein. Naapurimaassamme Ruotsissa on tehty tutkimuksia, joiden mukaan suurissa kunnissa demokratia kärsii: mitä suurempi kunta on, sitä kauempana tavalliset ihmiset ja päättäjät ovat toisistaan. Tästä ei kyllä tarvitsisi hakea esimerkkejä edes Ruotsista asti. Samanlaista kehitystä on jo nyt tapahtunut Helsingissäkin. Aktiivisten äänestäjien asuinalueilta valitaan päättäjiä ja niiden alueiden asukkaat, jotka eivät niin vilkkaasti äänestämään lähde, jäävät väkisinkin vähemmälle.

Mielestäni kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisesta päätettäessä on otettava huomioon ihmisten hyvinvointi ja demokratia. Päätöksiä ei saa tehdä pelkästään kustannustehokkuutta tavoitellen euron kuvat silmissä.

Jos kuntien määrä vähenee, häviää myös terve kilpailu kuntien väliltä. Kuntien välinen kilpailu uusista asukkaista ja yrityksistä pitää osaltaan verotuksen, taksat ja maksut, tonttimaan hinnan jne. kohtuullisina. Kilpailua on myös siitä, mikä kunta pystyy takaamaan asukkailleen laadukkaammat palvelut.

Ehkäpä nyt olisi oikea aika miettiä, millä muilla keinoilla kuin kuntia yhdistämällä, kuntien kurjistuvaa tilaa voitaisiin parantaa. Keskusteluun tulisi tuoda mukaan erityisesti valtion ja kuntien välinen tehtävien jako. Tällä hetkellä valtion tehtävät rajoittuvat lähinnä keskushallintoon ja EU-asioihin. Mielestäni valtiovalta voisi ottaa hoitaakseen muitakin asioita. Esimerkiksi kunnille kallis erikoissairaanhoito ja ammattikorkeakouluopetuksen järjestäminen pitäisi siirtää valtion hoidettavaksi. On olemassa muitakin palveluja, jotka valtio voisi ottaa kunnilta hoidettavakseen.

Todellisia säästöjä ja tehostamista löytyisi valtion hallinnosta. Nykyinen maakuntahallinto on täysin merkityksetöntä ja Ruotsin vallan aikainen läänijärjestelmä aikansa elänyt.

Keskustelun käyminen Riihimäen, Hausjärven ja Lopen yhdistymisestä on naapurikuntien asiassa tekemien kielteisten päätösten jälkeen mielestäni tässä vaiheessa turhaa. Riihimäki ei voi väkisin yhdistää itseensä muita kuntia tai yhdistyä johonkin naapurikuntaan vastoin sen tahtoa. Sitä vastoin kaikkinaisen muun yhteistyön syventäminen naapurikuntien kanssa - mukaan luettuna Hyvinkää - on kannatettavaa.